Skip to content

Kummit

Kummina oleminen ei ole velvollisuus, vaan mahdollisuus, joka annetaan kastettavan läheiselle ihmiselle. Kummius on sekä perheen että kirkon antama luottamustehtävä. Kummi saa erityisoikeuden luoda ihmissuhteen, joka rikastuttaa molempia. Ennen kaikkea kummi on esirukoilija, joka kantaa kastettua Jumalan puoleen pyytäen: "Jeesus! Johdata, siunaa ja varjele".

Kuka voi toimia kummina?

Kastettavalla tulee olla kummeina vähintään kaksi ev.lut.kirkon konfirmoitua jäsentä. Lisäksi kummina voi olla myös muuhun meidän kirkkomme kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi katolilaiset, metodistit ja ortodoksit. Kummi voi olla myös ulkomaalaisen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen tai anglikaani. Mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan kuulumaton ei voi toimia kummina. Ellei kastetilaisuudessa ole kahta kummia, tarvitaan kaksi todistajaa.

Vastuu lapsen kasvatuksesta

Valitessaan kummeja lapselle vanhemmat pohtivat kummiehdokkaiden elämänarvoja ja heidän mahdollisuuksiaan toimia kummina. Olisi tärkeää, että kummien yhteys perheeseen säilyy kiinteänä lapsen varttuessa aikuiseksi.

Kummit kantavat vanhempien ja seurakunnan kanssa vastuuta lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Kummius on vanha perinne, joka on säilynyt meille alkukirkon ajoilta saakka

Voiko kummeja lisätä jälkeenpäin?

Kummien lisääminen kasteen jälkeen on mahdollista vain erityisistä syistä. Erityistilanteita voivat olla esimerkiksi kummin kuolema tai eroaminen kirkosta, tai lapsen adoptio.

Kummin lisääminen voi tulla kysymykseen myös jos lapsi on kastettu ulkomailla, eikä hänelle ole nimetty kummeja tai jos kummin ja lapsen välinen yhteys on täysin katkennut.

12 vuotta täyttäneelle ei voida nimetä uusia kummeja ilman hänen omaa suostumustaan. Kummeja voidaan lisätä vain alle 18-vuotiaille.

Kummeja voi lisätä enintään kaksi. Huoltajat valitsevat kummit ja päätöksen tekee seurakunnan kirkkoherra.