Skip to content

Blogi

Elämä on nyt

Vietimme viikonlopun Viherlahdessa: minä, nuorisotyönohjaajat Mia ja Jere sekä huima määrä nuoria. Leirikeskuksen seinät pullistelivat nuoria, yhtään sänkypaikkaa ei ollut vapaana. Hetken kuluttua tuntui siltä, että leiri oli täysillä käynnissä, vaikka olimmekin olleet leirikeskuksessa vain hetken. Joko leikitään, lauletaan ja nauretaan yhdessä? Joko puhutaan Pyhästä ja jutellaan Jumalasta?

 

Jokaisella isosleirillä on joku isompi teema ja tällä kertaa teemana oli hartauselämä. Viikonlopun aikana me mietimme erilaisia hartauksia ja sitä, miten hartaudet koostuvat ja miksi. Nuoret tekivät hartauksia pareittain ja jokainen pari toteutti suunnittelemansa hartauden. Olemme tehneet tällaista työskentelyä useita vuosia ja joka kerta olen ollut yhtä yllättynyt nuorten innosta suunnitella hartauksia. Huomaan, että he kokevat hartaudet merkityksellisiksi. Joka vuosi olen myös ollut yhtä mykistynyt nuorten toteuttamista hartauksista.

 

Nuoret puhuivat viisaita sanoja elämästä. He pohtivat hartauksissaan elämän tärkeimpiä asioita, kertoivat, mitkä asiat ovat heille tärkeitä. Ja voit uskoa, että tärkeimpien asioiden joukossa ovat vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset. Nuoret miettivät unelmiaan ja haaveitaan, toiveitaan elämälle. Kuka päättää sen, mitä opiskelupaikkaa haen? Entä, jos en onnistukaan? Unelmoin, että… Mutta mitä, jos joudunkin luopumaan unelmistani?

 

Tähän kaikkeen liittyi myös Jumala. Viikonlopun mittainen leiri ja sen hartaudet olivat täynnä puhetta Pyhästä ja juttelua Jumalasta. Mikä olisikaan parempi paikka tällaisten asioiden pohtimiseen?

 

Leirillä oli useamman kerran mielessäni, miten tärkeitä nämä nuoret ovat. Toivon, että heillä jokaisella on oma paikkansa tässä seurakunnassa. He ovat tärkeitä rippikoululaisille isostehtävässään. He ovat ihania nuoria, jotka toimivat isoina siskoina ja veljinä nuoremmille.  Toivon, että he ovat toisilleen ystäviä ja siten tukena arjessa.

 

Yleensä leirillä lauletaan paljon, tälläkin leirillä laulettiin useamman kerran Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa laulua:

Kiitos, kun saan tässä olla, kiitos, kun saan levähtää.

Kiitos, kun saan voimaa, jolla opetella elämään.

 

Huomisesta en mä tiedä, esirippu eteen jää.

Minne aikonetkin viedä, tänään tahdon ylistää.

 

Halleluja, halleluja, halleluja, halleluja.

 

Kun tätä laulettiin iltahartaudessa, en voinut sille mitään, että kyyneleet vierivät. Ajattelin niitä nuoria ja olin kiitollinen heistä. Sitä emme tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Tiedämme tämän hetken ja tämän päivän, muistamme eilisen. Tärkeintä on tämä päivä, tänään tapahtuvat kohtaamiset. Olin silloin todella kiitollinen siitä päivästä, tänään olen kiitollinen tästä päivästä. Elämä on nyt.

 

Johanna Kurkela - Elämä on nyt:

http://www.youtube.com/watch?v=KErllRMU76E&feature=kp  

 

Ritva Rautiainen

pastori