Skip to content

Blogi

Helluntai on kirkon syntymäpäivä

Sunnuntai 23. toukokuuta on helluntaipäivä. Silloin tulee kuluneeksi tasan 50 päivää pääsiäisestä. Helluntai merkitseekin kirkkovuodessa pääsiäisajan päättymistä. Sen ajankohta vaihtelee eri vuosina pääsiäisen ajankohdan mukaan.

 

Tähän viidenteenkymmenenteen päivään viittaavat helluntain erikieliset nimitykset, kuten ruotsin pingst ja englannin Pentecost. Niiden taustalla on kreikan kielen pentekoste, ’viideskymmenes’. Suomen kielen helluntai-sanan taustalla on taas ruotsin helig dag, ’pyhä päivä’.

 

Helluntai kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Se on Pyhän Hengen juhla ja samalla kristillisen kirkon perustamispäivä, siis kirkon syntymäpäivä. Apostolien teoissa (Ap.t. 2:1-41) kerrotaan, kuinka tuhannet ihmiset olivat koolla ensimmäisenä helluntaina. Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle, ja kaikki paikalla olleet saivat kuulla evankeliumin omalla kielellään. Pietari saarnasi pelastuksesta, ja noin kolmetuhatta henkeä kastettiin.

 

Suomalaisilla oli aikoinaan tapana nähdä helluntain säässä enteitä koko tulevan kesän säistä. Sanottiin esimerkiksi, että ”helluntain paisteet on koko kesän paisteet”. Samoin sateisen helluntain uskottiin ennustavan sateista kesää.

Merkittävä perinne oli myös helluntaisauna. Silloin kylvettiin ensimmäisen kerran uusilla vihdoilla. Saunasta tullessa oli tapana alastomana seisten heittää vihta saunan katolle. Vihdan asennosta ennustettiin elämän kulkua. Jos heittäjä oli naimaton, vihdan tyven suunta osoitti, missä tuleva puoliso asuu. Jos heittäjä oli iäkäs ja vihta osoitti hautausmaalle, ennusti se kuolemaa. Jos vihta sen sijaan osoitti pihalle, heittäjä sai pysyä kotona. Helluntaisauna oli myös nuorten neitojen naimaonnen nostattamissauna, johon liittyi erilaisia lemmentaikoja.

 

Helluntai oli entisajan nuorisolle iloinen juhla, jolloin laulettiin ja tanssittiin. Usein helluntaina löydetystä kesäheilasta tuli syksyllä aviopuoliso. Helluntai ja heilastelu liitetään nykyäänkin vahvasti toisiinsa.

 

Minna Saarelma/KT

 

Tänä vuonna kirkkovuoden tiedotteet tekee Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma.