Skip to content

Blogi

Herra, valaise pimeä

Puhuin viime keväänä radion iltahartaudessa paikoista, joissa on tapahtunut jotain niin tuskallista, että niiden merkitys on muuttunut ihmisten mielissä lopullisesti. Tuolloin en voinut arvata, että vain muutamaa kuukautta myöhemmin Turun kauppatorista ja Puutorista tulisi juuri sellaisia paikkoja.

Turun terrori-isku kosketti monia. Läheisensä menettäneiden elämä murtui. Loukkaantuneiden ja silminnäkijöiden elämä ei ole enää koskaan ennallaan. Muidenkaan silmissä Turun keskusta ei ole enää koskaan sama.

Alkusokki laantuu kuitenkin vähitellen. Suru ja pelko kestävät pidempään, mutta pikku hiljaa elämä palaa uomiinsa. Turun kauppatori on muuttunut julmuuden näyttämöstä muistopaikaksi, jossa pelon ja surun seasta voi aistia myös lämpöä, rakkautta ja rohkeutta.

Jumalan Henki liikkuu sielläkin, missä on kaikkein pimeintä. Ja vähitellen siitä synkimmästäkin pimeydestä alkaa kajastaa valo, joka synnyttää uutta elämää ja uutta toivoa. Siitä toivosta lauletaan virressä 600:

Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo.

 

Karoliina Haapakoski
pastori