Skip to content

Blogi

KIIREITÄ JA KOHTAAMISIA

Tänä vuonna kesälomani sijoittui elokuulle. Palasin työhöni hyvin levänneenä ja energisenä vastaanottamaan ja käynnistämään jo alkanutta syksyä. Ehdin olemaan töissä neljä päivää, kun loukkasin polveni. Tämä tapahtui ”muka” kiireessä. Ei minulla oikeasti ollut kiire mihinkään. Juoksin kiviportaat ylös ja arvioin oman ketteryyteni väärin. Askellus ei osunut kohdalleen, jolloin tipahdin oikean polveni varaan. Ensimmäinen ajatus oli, että näkikö kukaan ja uskallanko nousta ylös. Minun kiireeni päättyi siihen. Joka paikkaan piti varata hyvin aikaa, jotta ehti. Jopa oma koti tuntui yht`äkkiä isolta paikalta. Turhia askeleita ei tullut otettua. Lääkärireissulla olin kulkuväylien tukkona. Kaiken ikäiset ihmiset ohittivat molemmin puolin. Päätin istahtaa penkille ja siinä mietin, että mihin ihmeeseen ihmisillä on kiire.

 
Lokakuun alkupuolella olin ruokakaupassa. Olin hyvin keskittynyt ostoslistaan ja hyllyvalikoimaan, kun takanani eräs asiakas ihmetteli isoon ääneen, että joulupukkisuklaat olivat saapuneet. Silloin mietin, että mikä ihmeen kiire joulun tulolla on.
 
Työssäni kohtaan paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Kohtaan heitä – en facebookissa – enimmäkseen face to face, mutta toki myös puhelimitse ja sähköpostitse. Osa kohtaamisista on sovittuja ja odotettuja, mutta paljon tapahtuu myös yllättäen. Jokainen kohtaaminen on tärkeä ja ainutkertainen. Koen, että kiireenkin keskellä aika pysähtyy kohtaamisissa. Usein, vaikka itselläni olisikin oikea kiire, pysähdyn edes hetkeksi. Se kohtaaminen voi olla todella merkittävä tapahtuma päivän aikana, ennen kaikkea sille ihmiselle, mutta myös minulle.
 
Tämän syksyn Nuisku eli Nuorten ihmissuhdetaitojenkurssi on todistustenjakoa vailla valmis. Parikymmentä nuorta osallistui kurssiin, jossa käsitellään nimenomaan nuorten näkökulmasta erilaisia vuorovaikutustaitoja mm. rehellistä viestintää, tunteiden ymmärtämistä, kuuntelutaitoja sekä keinoja selvitä puhumalla ristiriita- ja ongelmatilanteista, joita väistämättä tapahtuu kaikenikäisen keskuudessa. Nuiskussa tehdään paljon käytännön harjoitteita, keskustellaan ja täytetään työkirjaa. Kurssilla rohkaistaan tarttumaan vaikeisiinkin asioihin ihmissuhteissa ja ennen kaikkea opetellaan antamaan aikaa. Kuunteluharjoituksia ei siis tehdä kiireellä ja jokainen kohdataan ajan kanssa.
 
Minun jouluvalmistelut alkavat nyt adventista ilman kiirettä. Uskon, että joulu tulee, vaikka sen valmistelut eivät vielä lokakuussa olisi alkaneetkaan.
 
Nuorisotyönohjaaja
Mia Flemming