Skip to content

Blogi

Laulavat sadepisarat

Tätä kirjoittaessani ikkunasta näkyy tuntikausia jatkunut elokuinen sade. Sää on tunnetusti suomalaisten yksi keskeisimmistä puheenaiheista. Parina viime päivänä onkin yhä useammin keskusteluja höystäneet ”Jaa-a, taitaa olla syksyä jo ilmassa” –tyyliset lausahdukset. Taustalla on usein ajatus, että saisi tämä kesä vielä vähän jatkuakin. Vaikuttaako taustalla ajatusmalli, jonka mukaan kesä-hyvä, syksy-paha? 

 

Kyllähän sitä itsekin tuli nautittua helteen hellimisestä. Rippileireillä suosiva sää myötävaikutti osaltaan hyvään leirimeininkiin, kun oppituntien aherruksen lomassa nuorilla oli runsaasti mahdollisuuksia pulahtaa (valvotusti) mereen ja pelata ponileikkiä ja kisata koppipalloa.

 

On totta, että lämpö ja auringonpaiste lisäävät monilla energiatasoa ja mielen virkeyttä. Itse en ole kuitenkaan koskaan kokenut, että syksy olisi jotenkin masentavaa vuodenaikaa. Itselleni se merkitsee joidenkin ulkoilma-aktiviteettien loppumista, mutta tilalle tulevat esimerkiksi kuntosalikauden alku ja ehkä jokin uusi harrastus työväenopistolla.

 

Suomen ihanan erilaiset vuodenajat symboloivat minulle ajan menemistä eteenpäin. Aina välillä huomaa, kuinka vuodet vierivät ja itsekin muuttuu niiden mukana. Joskus iskee haikailuhetki menneen perään. Kuitenkin aika avaa usein uusia mahdollisuuksia, samalla kun jotkut asiat ehkä jäävät taakse.

 

Uudet asiat tarjoavat meille mahdollisuuden kasvaa. Itselle seitsemän ensimmäistä kuukautta Raision seurakunnassa ovat tarjonneet minulle mahdollisuuksia astua joillakin saroilla itselleni rakentamien mukavuusvyöhykkeiden ulkopuolelle, kehittyä ja ottaa riskejä.

 

Uskon, että Jumalakin haluaa meidän kasvavan ja uudistuvan. Raamatun mukaan meillä on uutta luova Jumala.

”Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin - ettekö huomaa? Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle. Villieläimetkin kunnioittavat minua, sakaalit ja strutsit, koska olen tuonut vedet autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle antaakseni juotavaa kansalleni, valitulleni." Jesaja 43.

 

Älä siis anna sateen muistuttaa ohikiitävästä kesästä vaan siitä, mikä on tulollaan. Raamatussa vesi symboloi usein Jumalan mahdollisuuksia puhdistaa meidät ja luoda meissä uutta. Voi sanoa, että jokainen sadepisarakin laulaa Jumalan kunniaa!

 

Antti Pajunen
pastori