Skip to content

Blogi

Missio menossa(ko)?

Heti loppiaisen jälkeen ponnahti kristillisessä viikkosanomalehti Kotimaassa esiin ajatus evankelioivan / julistavan / Kristuksen pelastustyöstä kertovan lähetystyön lopettamisesta ja museoimisesta. Lähetystyön pitäisi keskittyä vain ja ainoastaan erilaiseen auttamistyöhön. Kirkollisveroilla ei enää saisi ns. lyödä Raamatulla päähän. Kolumni sai aikaan edelleen sosiaalisessa mediassa pyörivän puolesta ja vastaan -keskustelun, mikä sinällään ei ole ollenkaan huono juttu. Joten sotkenpa soppaan vähän lähetyssihteerinkin aatoksia aatteesta.

 

Oma lehmä ojassa – ajatuksen mukaan lähetystyötä ei tietenkään saa lopettaa, itseltänihän menee siinä virka alta. Vaan liekö tuo iso ongelma, jos vähän väliä itsekin mietin, että mitä lähetystyöllä kulloinkin tarkoitetaan? Onko lähetystyötä se, että jossain joku vie AIDS – potilaita kesäretkelle ja joku toinen jossain muualla opettaa rumpujen rakentamista? Vai onko lähetystyötä jopa se, että itse kierrän kouluissa ja kerhoissa kertomassa näistä kahdesta muusta? Ja mikä näistä sitten tekee nimenomaan lähetystyötä?

 

Lähetystyö lähtee aina ja kaikkialla liikkeelle Jeesuksen antamasta käskystä: ”Menkää ja tehkää..” Eikä Hän edes kysy, sattuuko homma nyt ylipäätään meitä kiinnostamaan, vaan tuo on selvä työtehtävämääräys. Seuraava osuus kertoo sen, mihin mennään; kaikkien kansojen luo. Ja tehkää heistä ”Minun opetuslapsiani”. Ei SPR:n seuraajia, ei UM:n kehitysyhteistyöosaston avustajia tai minkään muun sinällään hyvää tekevän ja tarkoittavan avustusjärjestön juoksuhenkilöitä. Ja miten ihmisistä tehdään Jeesuksen seuraajia, ellei heille puhuta Hänestä?

 

Sitten annetaan muutama ohje, miten hommaa pitäisi hoitaa. ”Kastakaa ja opettakaa.” Ja jos todella tehtäisiin, kuten on kirjoitettu, niin ensin hoidetaan se kaste ja vasta sitten opetetaan. Onneksi Luoja on kuitenkin luonut meille sekä käytännön järjen että inhimillisyyden, joten nykyään katsotaan ensin, mitä aineellisia tarpeita mahtaisi olla ja vasta sitten siirrytään kristinoppiin ja kasteeseen. Joskus on toki toimittu usko ja ota kaste ja saat pitää pääsi - tyylillä, mutta niistä ajoista on jo aikaa. Ja joitakin sen metodin pahimpia kohtia on jopa tajuttu pyytää anteeksikin.

 

Mutta yhtä kaikki, lähetystyössä on jo siis Jeesuksen omienkin sanojen mukaan molemmat osa-alueet; sekä Hänestä kertominen että ihmisten auttaminen. Kastamiseen kehottaminen sisältää mielestäni jo automaattisesti kristinuskosta valistamisen eli evankelioivan / julistavan / Kristuksen pelastustyöstä kertomisen. Opettaminen voidaan sitten jo käsittää paljon laajemmaksi kokonaisuudeksi. Opettaminen kun voi olla pelkkää kristinopin opetusta, kuten rippikoulut, messut yms. tai saajan tarpeesta nousevan asian; kuten rummunrakentamisen opettamista, AIDS :in kanssa selviämisen opettamista sekä näistä eri auttamisen muodoista kertovan tehtävän, siis oman hommani.

 

Katja Koskensalo
lähetyssihteeri