Skip to content

Blogi

Pääsiäinen on juhlien juhla

Pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhla. Se on juhlien juhla, festum festorum, kuten paavi Leo Suuri sitä luonnehti 400-luvulla. Pääsiäisenä juhlan ja ilon aiheena on Kristuksen ylösnousemus. Kristus nousi kuolleista, ja ihmiskunta pääsi synnin ja kuoleman vallasta. Tämä on kristinuskon ydin.

 

Sana pääsiäinen tulee siitä, että silloin päästään eroon pitkästä paastosta, johon laskeuduttiin jo laskiaisena, seitsemän viikkoa aiemmin. Toisaalta sana liittyy juutalaisten pääsiäiseen, jolloin juhlitaan israelilaisten pääsyä pois Egyptin orjuudesta.

 

Pääsiäinen on hepreaksi pesah. Sana muistuttaa verbiä pasah, ’mennä ohi’. Israelilaisten ensimmäisenä pääsiäisenä Egyptissä Herra kulki niiden talojen ohi, joiden ovenpieleen oli sivelty merkki pääsiäislampaan verellä. Näin israelilaiset pelastuivat kuolemalta.

 

Myös ruotsin kielen pääsiäistä merkitsevän påsk-sanan taustalla on heprean pesah. Englannin Easter- ja saksan Ostern-sanojen pohjana on sen sijaan Austro, muinaisgermaanien kevään jumalatar. Kristillinen ylösnousemusjuhla antoi siten uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle.

 

Pääsiäinen on vanhin tunnettu kristillinen juhla. Sitä vietettiin jo 100-luvulla. Seurakunta valvoi jumalanpalveluksessa koko pääsiäisyön. Kristuksen toisen tulemisen odotettiin tapahtuvan pääsiäisyönä, samalla tavalla kuin Jumala vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta pääsiäisyönä.

 

Tänä vuonna pääsiäissunnuntai osuu kalenterissamme huhtikuun 4. päivälle. Jo pääsiäislauantain iltana alttarin musta väri vaihdetaan valkoiseen, ja pääsiäisen alttarikukkana on viattomuutta kuvaava pääsiäislilja. Pääsiäisyönä koko kristikunta riemuitsee. Perinteisesti on uskottu, että pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii ylösnousemuksen kunniaksi.

 

Suomalaisten pääsiäisen viettoon kuuluvat myös pääsiäismunat, jotka symboloivat iankaikkista elämää. Uuden elämän vertauskuvia ovat myös pääsiäistiput. Ruokaperinteeseemme kuuluva mämmi vastaa taas israelilaisten pääsiäisateriaan kuulunutta happamatonta leipää.

 

(KT/Minna Saarelma)

 

Tänä vuonna kirkkovuoden tiedotteet tekee Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma.