Skip to content

Blogi

Suvi suloinen

Nyt se on, suvi ja äskettäin se myös kaikui koulujen kevätjuhlissa virtenä. Onneksi! Suvivirsi todettiin kevään myötä jälleen kerran kuuluvan suomalaiseen kulttuuriperinteeseen ja hyvä niin. Toivottavasti osaamme pitää siitä kiinni vastakin. Siitäkin huolimatta, että se on alunperin ruotsalainen eikä ensiksi suomalainen. Suvivirsi on nimenomaan yhteistä kulttuuriperintöä ja siihen on selvä historiallinen syy.

Laulun sanat syntyivät tiettävästi Gotlannissa vuonna 1694. Kirjoittaja lienee ollut paikallinen piispa, Israel Kolmodin. Seuraava talvi oli poikkeuksellinen. Hieman samoin kuin viime talvena, lumi ja jäät lähtivät ennen aikojaan. Tammikuussa heinä oli kasvanut jo yli kymmenen sentin korkuiseksi ja lämpötilat olivat lähes kesäiset. Helmikuussa säätyyppi jatkui ja isännät lähtivät kevättöihin pellolle. Muutamaa viikkoa myöhemmin, maaliskuun puolella talvi tuli takaisin. Kylvetyt pellot peittyivät paksuun lumipeitteeseen. Uudesta talvesta tuli ankara ja se jatkui pitkälle kesäkuukausiin. Kun lumi viimein suli, valtavat tulvat tekivät pelloilla ja muutenkin luonnossa tuhojaan. Sinä vuonna ei pelloilta korjattu juurikaan satoa.

Seuraava talvi tuli varhain syksyllä ja tällä kertaa se jatkui ankarana pitkälle seuraavaan vuoteen. Taaskaan ei saatu oikein kunnon kesää. Edellisestä sadosta ei liioin ollut saatu siemenviljaa, joten tuli toinen katovuosi peräkkäin. Vielä kolmaskin katovuosi koetteli pohjolaa ja nälänhätä paisui kaikkia koskettavaksi. Kerjäläisten joukot kiersivät maata ja ihmiset päätyivät tekemään epätoivoisia tekoja nälän koettelemina. Nälkä  ja taudit tappoivat noina kolmena vuotena liki kolmanneksen väestä.

Seuraava kesä, vuonna 1698, oli ensimmäinen oikea kesä neljään vuoteen. Valtio sai hankituksi siemenviljaa jostain ulkomailta ja syksyllä korjattiin kunnon sato. Kansa pelastui. Sinä kesänä ja seuraavina suvivirsi kaikui kirkoissa ja siitä tuli hyvin suosittu. Se käännettiin suomeksi 1700 ja oli mukana seuraavana vuonna uudessa suomenkielisessä virsikirjassa.

Suvivirteen on näin taltioitu kansakunnan muisti historian ankarimmista nälkävuosista. Sen muistoa ja kiitollisuutta jokavuotisesta oikeasta kesästä kannattaa vaalia. Suvivirsi kaikukoon Suomen ja myös Ruotsin koulujen kevätjuhlissa vastakin.

 

Jyrki Rautiainen
pastori