Skip to content

Blogi

Usko, toivo ja rakkaus

Uusi vuosi kääntää ajatukset aina väkisinkin uuteen ja tulevaan.

 

Meillä on samat syvimmät tarpeet kuin tuhansia vuosia sitten oli. Rakastaa ja tulla rakastetuksi, saada tehdä mielekkäitä asioita, kokea toivoa tulevaisuudesta. Ajatukset ja aika muuttuvat, mutta ihminen ei muutu.  Nuorisotyötä tehdessäni yritän muistaa juuri tämän asian.

 

Juuri tänään ajattelen sitä, kuinka hain pienenä poikana Turun kauppahallista hevostee makkaraa paperipakettiin ja söin sen jo matkalla kotiin. Myös aikaa kun löysin oman paikkani seurakuntanuorissa. Se oli aikaa jolloin vielä luulin, että elämä täällä on ikuista.

 

Kului aikaa ja ymmärsin olevani yksi seurakuntalaisista, osa elävää seurakuntaa. Seurakuntaa, joka on meille tärkeä. Niin kuin meidän tulee miettiä ja tehdä tekoja, jotta luonto eläisi myös tuleville sukupolville, samoin tulisi ajatella, miten kirkko olisi yhä olemassa tuleville sukupolville.

 

Uskon nuoriin. Me olimme juuri, ihan vähän aikaa sitten, ne kirkon ja valtion tulevaisuuden toivot. Eikä kaikki täällä ole mennyt ihan huonosti kun mietimme, mitä me silloiset tulevaisuuden toivot olemme saaneet aikaan. Ja usko Jumalaan ja hänen armoonsa, joka on koskettanut meitä niin monessa elämän epäonnistumisessa, on ollut mukanamme. Eikä usko ole nykynuorellekaan niin vieras, kuin moni luulee.

 

Toivon, että nuoret valtaisivat kirkot ja syrjäyttäisivät meidät vanhemmat. Löytäisivät paikkansa neuvostoissa, työntekijöinä, vapaaehtoisina ja osallistujina. Näyttäisivät kuinka viisaita ja suurisydämisiä ovat.

 

Rakastaminen, josta teot syntyvät, ei ole nuorille todellakaan vierasta. Olisittepa kärpäsenä katossa nuorten keskellä katsomassa halausten määriä, naurua, yhteistä itkua, toisesta huolta kantamista. Se on loputonta tässäkin Jumalan seurakunnassa.

 

Uuden vuoden toiveeni on, että nämä kolme asiaa Usko, Toivo ja Rakkaus vahvistuvat seurakunnassamme niin, että se yhdistää kaikki työalat ja kaikki ihmiset yhä vahvemmaksi Jumalan perheeksi. Tässä ilmapiirissä nuorilla on tilaa kasvaa ja löytää paikkansa kirkossa ja ottaa vastuuta, niin että seurakunta on vielä siunaamassa meidätkin, kun sen aika koittaa ja voimme luottaa sen hyviin käsiin..

 

Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme;

mutta suurin niistä on rakkaus.

1 Kor. 13: 13.

 

Hyvää ja siunattua Uutta Vuotta!

 

Nuorisotyönohjaaja

Mika Tunturi