Kävin isoskoulutusta 2009 syksyllä ja 2010 keväällä. Tunsin silloin kasvaneeni paljon henkisesti ja oppineeni uusia asioita muista ihmisistä ja itsestäni. Odotin tietenkin innolla tulevaa riparia, johon pääsisin isoseksi käyttämään oppimiani asioita. Luulin silloin, etten harjaantuisi isosena olemisesta enää lähes yhtään, koska olin saanut koulutuksessa niin suuren ryöpyn uutta asiaa sosiaalisista taidoista.
Riparilla ollessani tajusin, kuinka väärässä olinkaan ollut. Vasta tositoimiin päästyäni, sain kunnolla oppimistani asioista kaiken irti. Opin myös niiltä rippikoululaisilta paljon, tutustuin sen viikon aikana mahtaviin uusiin persooniin ja opin vanhoista tutuistani paljon uutta. En osannut arvatakkaan kuinka paljon kasvaisin henkisesti pelkästään olemalla isosena leirillä.
Leirin ansiosta lähennyin monen entuudestaan tutun ystäväni kanssa. Ne joihin sain siellä tutustua, ovat aivan ihania ihmisiä, joilta opin paljon elämästä ja erilaisten ihmisten kanssa elämisestä.
Tämän muistorikkaan viikon jälkeen olen päättänyt, että aion oppia joka ainoasta asiasta jotain uutta. Vaikka olisin miljoona kertaa aiemminkin osannut pitää vaikkapa hartauden, aion seuraavankin kerran kuunnella ohjeita, jos niitä minulle annetaan. Kertaushan on opintojen äiti.
Anniina Salminen
isonen
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja