Lokakuun alkupuolella kaksi täyttä bussilastillista oli matkalla kohti Ruskoa. Määränpäänä olivat Vahdon kirkko ja sen lähiympäristö. Kyseessä oli Naantalin rovastikunnan isostapahtuma, SuperIso-päivä, johon osallistui meidän raisiolaisnuorten lisäksi isoskoulutuslaisia ainakin neljästä seurakunnasta: Maskusta, Mynämäeltä, Nousiaisista ja Ruskolta.
Päivä alkoi messulla Vahdon somassa, pienessä puukirkossa. Myöhemmin ohjelmassa oli välipalaa, komiikkaa ja kanavia, jotka sisälsivät lauluhetken, ulkoleikkejä ja kirkon ”rakentamista”. Vaikka meitä oli paljon, useita kymmeniä, kaikki näyttivät sopeutuvan hyvin tiiviiseen yhdessäoleiluun. Puusta puuhun juoksentelu aurinkoisessa syyssäässä paransi yhteishenkeä ja sai hymyn hiipimään varmaan jokaisen huulille.
Kirkon pienoismallin seinää taiteiltiin sekoitetuissa ryhmissä. Huomasin, että me raisiolaiset muodostimme ryhmässämme vähemmistön. Koska olimme eri kunnista, ajattelin, että tuskin tästä mitään tulee. Kuitenkin yllätyksekseni havaitsin yhteistyömme muiden kanssa sujuvan mainiosti.
Opin, että kaikki käy paremmin, kun ei anna ennakkoluuloille valtaa. Kun hyväksyy muut sellaisina kuin he ovat, tulee oltua tekemisissä ihmisten kanssa, joita muuten voisi karttaa. Suvaitsevaisena ja avoimena kohtaa helpommin uusia tuttavuuksia, joiden kanssa voi jopa ystävystyä. SuperIso-päivä tarjosi meille loistavan mahdollisuuden tavata ikätovereitamme muista seurakunnista.
Lämpöä loppuvuoteen!
Emilia Vainisto
isoskoulutuslainen
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja