Skip to content

Nimi

Etunimi

Nimilain mukaan lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi. Etunimiä saa olla korkeintaan kolme. Seurakuntaan kuuluvat vanhemmat sopivat yleensä lapselle annettavista nimistä ennen kastetilaisuutta kasteen toimittavan papin kanssa.

Kaste ei vahvista lapsen nimeä. Lapsen etunimi tulee vahvistetuksi vasta siinä vaiheessa, kun se merkitään kirkonkirjoihin tai valtion väestörekisteriin.

Etunimeksi ei voida hyväksyä:

  • nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö voi aiheuttaa ilmeistä haittaa
  • nimeä, joka on muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen
  • pojalle naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä
  • sukunimeä
  • nimeä, joka on ennestään sisaruksella tai puolisisaruksella, paitsi toisen nimen ohella

Etunimi, joka ei vastaa em. vaatimuksia, voidaan kuitenkin hyväksyä:

  • uskonnollisen tavan vuoksi
  • jos henkilöllä on kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua nimikäytäntöä
  • jos voidaan esittää muu pätevä syy

Sukunimi

Jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi lapsen syntyessä, saa lapsi vanhempiensa yhteisen sukunimen.

Jos vanhemmilla on eri sukunimet, he voivat yhdessä ilmoittaa lapsen sukunimeksi jomman kumman vanhemman sukunimen, mikäli vanhemmat olivat avioliitossa lapsen syntyessä tai jos isyys on vahvistettu ennen ilmoituksen tekemistä.

Jos vanhemmilla on jo yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, saa myöhemmin syntynyt lapsi kuitenkin saman sukunimen kuin hänen sisaruksellaan on.

Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää lapsen sukunimestä.

Nimilaki - Finlex.fi