Skip to content

Joulu on Vapahtajan syntymäjuhla

Kun neljä adventtikynttilää on syttynyt, joulu on jo lähellä. Perinteisesti Suomi hiljenee joulunviettoon aattona 24.12., kun Turussa julistetaan joulurauha klo 12. Kuusi on koristeltu ja joulusauna lämpiää. Illalla syödään komea jouluateria kinkkuineen ja avataan lahjat. Monet käyvät kirkossa aattohartaudessa tai vievät kynttilöitä rakkaidensa haudoille. Joulupäivän aamuna herätään varhain joulukirkkoon.

 

Jouluaatto on almanakassamme Aatamin ja Eevan nimipäivä. Luomiskertomuksen ensimmäisillä ihmisillä on yhteinen nimipäivä, koska he syntyivät samana päivänä. Nimien Aatami ja Eeva rinnalla ovat almanakassa Eevaan pohjautuvat naisennimet Eevi ja Eveliina. Aatami ja Eeva muistuttavat syntiin langenneesta ihmissuvusta.

 

Joulupäivänä syntynyt Jeesus on taas ”toinen Aadam”, joka tekee synnin alla kuolleet eläviksi. Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa joulupäivä 25.12. on sikäli erikoinen, ettei se ole kenenkään nimipäivä. Joulu on Vapahtajan syntymäpäivä ja siksi pyhä.

 

Joulupäivää seuraa toinen joulupäivä eli tapaninpäivä 26.12. Tuolloin muistetaan ensimmäistä marttyyriä Stefanusta. Päivä onkin Tapanin, Tahvon ja Tepon nimipäivä. Keskiajalla Pyhää Tapania kunnioitettiin hevosten suojeluspyhimyksenä. Siksi tapaninpäivään kuuluvat tapaninajelut. Aikoinaan tapanina ajettiin hevosten kanssa kirkosta koteihin kilpaa. Nykyään tapaninpäiväreissu voi olla vaikkapa automatka mummolaan.

 

Kolmas joulupäivä 27.12. on apostoli Johanneksen päivä. Almanakassamme ovat silloin Johannekseen pohjautuvat nimet Hannu ja Hannes – ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Hans.

 

Neljäs joulupäivä 28.12. on viattomien lasten päivä. Silloin muistetaan niitä lapsia, jotka kuningas Herodes surmautti Betlehemissä etsiessään vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Päivä on Piian nimipäivä.

 

KT/Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala