Skip to content

Joulukoristeet kertovat joulun sanoman

Joulunajan koristeet muistuttavat joulun sanomasta. Ne kertovat Raamatun tapahtumista ja Jeesuksen syntymän merkityksestä ihmisille ja luomakunnalle.

 

Monien Suomessa käyttöön vakiintuneiden joulutavaroiden ja -koristeiden alkuperä on 1800-luvun Saksasta tai Ruotsista. Uudet tavat ja koristeet otettiin ensin säätyläisten koteihin ja pappiloihin, joista ne sitten esimerkin voimalla levisivät yleiseen joulunviettoon.

 

Jouluvalot
Hämeenlinnaan pystytettiin Suomen ensimmäinen sähkökynttilöillä valaistu kaupungin joulukuusi vuonna 1929. Ensimmäinen joulukatu avattiin Pietarsaaressa jo 1850-luvulla, ja sähkölampuin pietarsaarelainen joulukatu koristeltiin vuonna 1913.

Helsingissä ensimmäinen joulukatu valaistuksineen nähtiin Kluuvikadulla vuonna 1930. Aleksanterinkatu vakiintui kaupallisen joulun joulukaduksi valokoristeluineen 1940-luvun lopulla. Jouluvaloilla on sama tausta kuin joulun kynttilöillä ja jouluaaton hautakynttilöillä: kynttilän valo symboloi elämän valoa ja Kristuksen syntymän tuomaa toivoa.

 

Joulukalenteri
Ensimmäinen tunnettu joulukalenteri on Münchenistä vuodelta 1908. Suomessa tietoja joulukalentereista on 1910-luvulta alkaen, mutta ne yleistyivät kodeissa vasta toisen maailmansodan aikaan. Alkuperäisessä adventtikalenterissa oli kuvattuna talo, jonka ikkunoista avattiin yksi kunakin päivänä. Viimeisen luukun takaa paljastui Jeesus-lapsi seimessä.

 

Jouluseppeleet
Erilaisten joulunajaksi oviin ripustettavien seppeleiden taustalla on adventtiseppele. Alun perin kattoon ripustettavan, Kristusta tervehtivän adventtiseppeleen käyttö alkoi Saksassa 1830-luvulla ja levisi nopeasti koko kristikuntaan. Havuista ja oksista palmikoidut koristeet saatettiin myös asettaa pöydälle, jossa oli usein paikka neljälle adventtikynttilälle. Suomessa adventtiseppeleitä oli jo 1920-luvulla, mutta suosituksi koriste tuli vasta 1950-luvulla, jolloin sen malli kiersi meille Yhdysvaltojen kautta nimenomaan ovikoristeena.

 

Joulukuusi
Saksassa joulupuita on käytetty ainakin 1400-luvulta saakka muistuttamaan paratiisin elämänpuusta. Joulupuun symboliikka tuo vihreyden ja uudelleen syntymisen talven keskelle. Suomessa ensimmäiset merkinnät joulukuusesta löytyvät vuodelta 1829, jolloin erään helsinkiläisparonin kodissa kerrottiin olleen kahdeksan joulukuusta – yksi jokaiselle perheenjäsenelle.

 

Kaupungin yhteinen joulupuu pystytettiin ensimmäisen kerran Tampereella 1893. Kaikkiin suomalaisiin koteihin joulukuusi ja sen koristelu levisi 1870-luvulta alkaen. Tapaa edistivät ajan suositut joululehdet, joissa kuvattiin joulukuusta saksalaiseen tapaan oksille ripustetuilla enkeleillä ja lipuilla koristeltuina. Suomalaisessa kansankulttuurissa joulukuusi yhdistyi jo aiemmin tunnettuun tapaan pystyttää nimipäiväkuusia. Niiden oksille ripustettiin nimipäivälahjat ja paperikoristeita. Joulupuuna on käytetty myös mäntyjä ja katajia.

 

Joulukuusenkoristeet
Joulukuusen oksille ripustettavat koristeet liittyvät nekin perinteisesti joulun sanomaan ja symboliikkaan. Koristepallot ovat kehittyneet oksille ripustetuista hedelmistä, jotka kuvaavat paratiisin elämänpuun hedelmiä. Koristenauhoin ja kimaltein joulupuu saadaan kukkimaan. Enkelit ovat joulun sanoman julistajia. Samoin vanhat pienoislippukoristelut kertovat joulun sanoman kuuluvan kaikille kansoille.

 

Joulutähti
Joulukuusen latvaan kiinnitettävä tähti muistuttaa seimen yllä loistaneesta joulutähdestä. Kirkkotaiteessa joulutähti on usein kuvattu komeetaksi. 1930-luvulla tuli tavaksi ripustaa myös ikkunoihin paperisia joulutähtiä, joiden sisällä on lamppu. Joulutähti on kuusi- tai kahdeksansakarainen. Kahdesta tasasivuisesta kolmiosta muodostuvaa kuusisakaraista tähteä kutsutaan Daavidin tähdeksi, joka viestii kolmiyhteisen Jumalan kunniaa. Kahdeksansakarainen tähti puolestaan on syntymisen ja uuden elämän vertauskuva.

 

Joulukasvit
Perinteisiä suomalaisia joulukukkia ovat ruusut sekä liljansukuiset hyasintit ja tulppaanit, Neitsyt Marian kukat. Atsaleasta on tullut joulunajan kukka vasta myöhemmin, samoin kuin joulutähdestä 1960-luvulla. Englannista peräisin oleva joulumisteli on tullut suosituksi jo Ruotsissa ja leviää vähitellen Suomeenkin. Ikivihreä misteli symboloi alun perin Kristuksen kuolemattomuutta.

 

Olkikoristeet
Olkihimmelit ja olkiset pukit ovat jäänne vanhasta tavasta tuoda jouluksi olkia tupaan. Alun perin oljet liittyivät esikristilliseen kekrin viettoon, mutta kristinuskon myötä ne alettiin liittää Betlehemin seimen olkiin. Olkia leviteltiin kirkonkin lattialle vielä 1900-luvulle saakka. Vanhan tavan hävittyä olki jäi kuitenkin käyttöön monien joulukoristeiden materiaalina.

(KT/Jaakko Kaartinen-Koutaniemi)

 

Lähteitä:
Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat
Pentti Lempiäinen: Kuvien kieli
Hans Biedermann (suom. ja toim. Pentti Lempiäinen) : Suuri symbolikirja
Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajankierto
Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä.
http://www.jakobstad.fi/jbst/h tml/14.shtml