Skip to content

Blogi

Ajan pelottamat, kuluttamat, unohtamat

Olen miettinyt paljon aikaa.

    Näen lasteni kasvussa ajan nopean kulumisen. Ja kun kävin vanhan sukulaiseni luona, näin hänen elämässään ajan kuluttavan vaikutuksen. Hän ei ole enää se sama voimakas nuori mies, jonka tunsin. Ja kun luen uutisia, luen ajan kiivaasta laukasta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Monien tuntijoiden mielestä maailma ei ole koskaan muuttunut yhtä nopeasti kuin se muuttuu juuri nyt, meidän elinvuosinamme.  Ja kun katselin Raision kaupungintalon näyttelyn kivikirveitä, mietin miten aika unohtaa. Kuka muistaa enää noiden kirveiden käyttäjiä, heidän elämäänsä ja sen iloja ja murheita? Unohdunko minä samalla lailla? Ja ainoa mitä jää ovat hajoavat luuni kirkkomaalla, geenini jälkeläisissäni ja hitaasti hajoavat jätteeni Topinojan kaatopaikalla?

    Kristillinen usko väittää, että ajan yläpuolella on Jumala. Kristus syntyi maailmaan ajan ulkopuolelta, siksi hän on valtavan toivon antaja ajan pelottamille, ajan kuluttamille ja ajan unohtamille. On hyvin tärkeää ankkuroida elämänsä aikaa suurempaan, ajan herraan, itseensä Jumalaan.  Ajan pelottamat, kuluttamat, unohtamat - etsikää Kristusta.

 

Vesa Siltala
pastori