Saarna joulupäivänä 25.12.2022

Päivän tekstit kertovat meille siitä, että tänään on ilon ja riemun päivä. Pimeyden keskelle on syntynyt valo. Ilosanoma, jonka enkelit paimenille julistivat Jeesuksen synnyin yönä, on tarkoitettu meille kaikille.

Se on sanoma rauhasta, toivosta ja rakkaudesta. Ajankohtaisia teemoja kaikki joka joulu, mutta erityisesti tänä jouluna näitä asioita kaivataan maailmaan.

Tätä joulun sanomaa toistaa ympärillämme olevat joulun elementit, jotka monelle tuovat joulun.

Aloitetaan rauhasta. Jouluaattona luin Turun piispan Marin kolumnin Ylen Uutisvahdista ja minun on helppo samaistua hänen ajatuksiinsa, ja tuskin olen ainoa. Piispa Mari kirjoittaa: ”sodan päivät ovat pitkiä - - - sota on julmaa ja sota on pimeää.” Uutisvirtaa lukiessa rauha tuntuu tänä jouluna olevan kaukana. Sitä kuitenkin kaivataan kipeästi.

Se näkyi myös alakoululaisten joulukirkoissa, joissa sain olla mukana ennen joulua. Kouluilta saamissani rukousaiheissa toistui toive rauhasta ja Ukrainana sodan loppumisesta. Mielestäni nämä lasten toiveet kertovat jotain ajasta, jossa nyt elämme. Se ei tunnu olevan rauhan aikaa vaan elämme maailmassa myllerrysten keskellä. Vaikka rauha voi tuntua kaukaiselta asialta, rauhan sanoman julistaminen on tärkeää.

Itse virittäydyn joulun tunnelmaan parhaiten juuri rauhan sanoman äärellä, kun jouluaattona saa kuunnella Turun joulurauhan julistuksen. Se on hyvä hetki pysähtyä rauhan ajatusten äärelle. Joulurauhan julistuksessa laulettu Jumala ompi linnamme -virsi muistuttaa, että vaikeidenkin aikojen keskellä voimme turvata ikiaikaiseen Jumalaan.

Tänään kuullut raamatuntekstit myös muistuttavat meitä siitä, että kamppailujen ja vaikeiden aikojen jälkeen on mahdollisuus rauhaan ja uuteen aikaan. Sota on lopulta kuitenkin väliaikaista, mutta jouluna ikiaikainen murtautuu läpi meidän maailmaamme.

Tästä meille jouluna viestii joulukuusi vihreine lehvineen. Se symboloi ikivihreydellään paratiisin elämän puuta jotain ikiaikaista. Jeesuksessa Kristuksessa tämä ikuisuus tulee keskellemme meidän arkeemme.  Jeesuksen ristinkuoleman kautta se tulee myös meidänkin osaksemme.

Kuusessa valaisevat kynttilät välittävät meille viestiä, että jouluna syntyneen Jeesus-lapsen mukana maailmaan on tullut valo. Jesajaa lainatakseni se loistaa pimeydessä vaeltavalle kansalle. Tämä valo tuo elämäämme toivoa.

Maailma kuitenkin vaikuttaa uutisia seuratessa synkältä ja pimeältä ja tuntuu, että elämme vaatimusten täyttämässä maailmassa. Toivon sanoma, jota Jeesuksen syntymä meille välittää on uusien mahdollisuuksien sanoma. Toivon, että voisimme rakentaa tuleville sukupolville armollisempaa maailmaa. Aikana, jolloin ympäröivä maailma vaatii meiltä paljon, pelastuksen sanoma on ajankohtainen. Pelastus ja vapautuminen taakoista ei ole haihattelua, vaan sen ymmärtäminen omassa elämässä voi olla elämää muuttavaa ja uutta luovaa.  Se on muuttanut monien ihmisten elämän vuosisatojen varrella. Alkaen Mariasta ja Joosefista. Myös niityllä olleet paimenet saivat nähdä enkelien ilmestyvän ja tallissa syntyi Jeesus itse Jumalan Poika, uusi kuningas. Usko ja luottamus Jumalan suunnitelmaan tuo elämään rauhaa ja valoa.

Toivo pitää yllä ajatusta uudesta ja paremmasta ajasta.

Joulu on myös kukkien juhlaa, ja se onkin kukkakauppojen sesonkiaikaa. Myös kukat puhuvat meille omaa kieltään ja viestittävät väreillään ja kauneudellaan joulun sanomaa. Valkoinen joulutähti kuvastaa myös valoa, joka Jeesuksessa tuli maan päälle. Punainen joulutähti taas kertoo siitä Jumalan rakkaudesta, joka Jeesuksessa murtautui maailmaa. Ilosanoma, joka jouluna murtautuu maailmaan, on myös rakkauden sanoma. Tämä tarkoittaa sitä, että mekin voimme omilla teoillamme loistaa Jeesuksen valoa ympärillemme kantamalla toistemme taakkoja. Ilosanoma sisältää myös tehtävän meille. Viedä viestiä eteenpäin. Parhaiten se onnistuu tekemällä hyvää muille. Usko antaa rauhan sydämeen ja ilon toimia muiden hyväksi.

Jeesuksen sanomassa rakkaus ei ollut mitään tyhjää sanahelinää vaan todellisia arjen tekoja, josta Jeesus antoi meille monia esimerkkejä elämänsä aikana, ja joihin pääsemme tutustumaan kirkkovuoden tulevien pyhien kautta. Jeesus rakasti kohtaamiaan ihmisiä, vaikka ei edes tuntenut heitä. Jeesus kehotti esimerkillään meitäkin tekemään hyvää ja toimimaan kaikkien lähimmäistemme hyväksi. Myös tästä on joulussa kyse. Joulun sanoma haastaa meitä miettimään, miten minä voisin toisia heikommassa asemassa olevia auttaa. Toki sen kuuluisi olla osa arkeamme, mutta parempi on edes yksi päivää kuin ei yhtään. Tästä meitä muistuttaa joulupukki ja lahjat, vaikka ne onkin kaupallisiin tarkoituksiin valjastettu. Joulupukin esikuvana on Myran piispa Nikolaus, jonka kerrotaan auttaneen salaa muita erityisesti orpolapsia. Toisten auttaminen pyyteettömästi tuo itsellekin hyvää mieltä; joulumieltä.

Meillä on edelleen mahdollisuus jatkaa Nikolauksen perinnettä. Tänäkin vuonna olemme voineet tukea vähävaraisten perheiden joulua, auttaa kehittyvien maiden ihmisiä toisenlaisilla lahjoilla kuten hedelmäpuilla tai puhtaalle vedellä.

Joulu on lopulta kaikkien kristittyjen yhteinen juhla. Jumalan lahja meille ei katso varallisuutta tai yhteiskunnallista asemaa, vaan joulun ilosanoma rauhasta, toivosta, uusista mahdollisuuksista ja rakkaudesta on avoinna meille kaikille. Seimelle ensimmäisenä jouluna saapuivat niin köyhät kuin rikkaatkin. Joulu ei ole päätöspiste vaan alku elämälle, joka tulee mullistamaan koko maailman. Aloittaessaan julkisen toimintansa Jeesus kutsuu läheisiksi opetuslapsikseen ihan tavallisia ihmisiä. Heidän elämänsä muuttui. He veivät ilosanomaa eteenpäin. Se on muuttanut kautta aikojen ihmisten elämää ja tekee niin yhä edelleen. Tuoden ilosanoman rauhasta, toivosta ja rakkaudesta.  Mekin saamme liittyä osaksi tätä tarinaa ja voimme tehdä sen nyt yhdessä uskontunnustuksen sanoin.