Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 4

Kun Jeesus sai kuulla, että Johannes oli vangittu, hän siirtyi Galileaan. Nasaretiin hän ei enää jäänyt, vaan hän asettui Kapernaumiin, joka on järven rannalla Sebulonin ja Naftalin heimojen alueella. Näin tapahtui, jotta toteutuisi profeetta Jesajan sana:
      - Sebulonin maa ja Naftalin maa,
      Meren tie, Jordanin takainen maa
      ja muukalaisten Galilea -
      kansa, joka asui pimeydessä,
      näki suuren valon.
      Niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa,
      loisti kirkkaus.
 

Okein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Me elämme nimittäin edelleen joulunaikaa.

Olen useammassa joulunajan saarnassani tai puheessani viitannut siihen, kuinka joulun sanoma on totta vuoden jokaisena päivänä koko elämämme ajan. Tänään se tulee kauniilla tavalla näkyväksi. Kalenterivuosi on vaihtunut. Osalle joulu on jäänyt jo täysin taa. Kirkkovuodessa joulujakso jatkuu kuitenkin edelleen. Se jatkuu pitkälle tammikuun loppupuolelle saakka.

Vuodet voivat vaihtua, mutta joulun ilosanoma, sanoma Kristuksesta, säilyy ja pysyy ajankohtaisena.

Entä sitten tuo onnellisen uuden vuoden toivotus?

Sitä me usein toivomme ja toisillemme toivotamme.
Ja minä todella toivon, että se on viime vuonnakin voinut tulla omassa elämässäsi mahdollisimman todeksi. Mutta uskon, että vuosi 2023 sisälsi onnen lisäksi myös monia vaikeita ja kipeitä hetkiä, raskaita kokemuksia.

Me toivomme – itsellemme ja toisillemme – onnellista uutta vuotta, mutta emme voi sitä koskaan täysin luvata.

Eikä sitä meille luvata Raamatussakaan.

"Kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon. Niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus." todetaan tämän pyhän evankeliumissa.
Kristus tuli valoks pimeyteen, mutta pimeys ei ole kokonaan väistynyt.

”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle,
 ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.” lupaa puolestaan Jumala päivän ensimmäisessä lukukappaleessa.
Ei työ katoa mihinkään. Ei katoa vilu eikä hiostava helle. Pysyvät talvi ja kesä, riippumatta siitä kummasta nautimme. Kaikki vuoden ja vuorokaudenajat. Elämän koko kirjo.

Meille ei luvata täydellistä elämää ja täyttä kirkkautta tässä ajassa. Tuollainen täysi kirkkaus, jossa pimeys on poissa. Elämä vailla kipua ja kyyneliä. Se odottaa vasta tuolla jossain, tämän maailman ja ajan tuolla puolen. Jumalan valtakunnan tullessa täydelliseksi.

Mutta ei meitä myöskään jätetä pelkän tuonpuoleisen elämän kaihoisan kaipuun varaan. Odottamaan haikeana omaa kuolemaamme tämän maailman pimeyksien keskelle. Ei. Meitä kutsutaan tekemään Jumalan valtakuntaa todeksi tässä ajassa ja maailmassa. Olemaan valoina toinen toisillemme.

Ja sen lisäksi – tai ennen kaikkea – meille luvataan Kristus.

”Kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon. Niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus.”

Hän on tullut pimeytemme keskelle. Jumala, joka syntyi ihmiseksi ja kohtasi inhimillisen elämän kipeitä kokemuksia. Menetyksiä, surua ja suuttumusta. Toisten pilkkaa ja epäilyä. Joka tuli läheisensä pettämäksi ja ystäviensä hylkäämäksi. Joka kohtasi kuoleman kauhut, astui alas tuonelaa ja nousi ylös kuolleista, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Hän on kanssamme. Hän kulkee vierellämme.

Emme siis voi kohdata sellaista pimeää, jonne Kristus ei löytäisi – jossa hän ei jo luonamme olisi. Emme kokea sellaista kipua, jota hän ei kanssamme tuntisi. Emme sellaista kärsimystä, jonka keskellä hän ei jo vierellämme kulkisi.

Siksi uskallan luottavaisin mielin toivottaa hyvää joulu ja onnellista uutta vuotta, vaikka en huomisesta tiedä.

Sillä todella toivon, että tästä uudesta, juuri alkaneesta, vuodesta tulisi mahdollisimman onnellinen. Meille jokaiselle. Ja olen valmis omalta osaltani tekemässä kaikkeni sen eteen, että tuo toive toteutuisi. 

Ja silloin, kun se ei ole mahdollista - silloin, kun tuo toive ei täyty eivätkä omat voimavaramme riitä sitä korjaamaan – olen kiitollinen, että voimme luottaa joulun sanomaan. Ihmiseksi tulleeseen Jumalaan. Turvata Jeesukseen, häneen joka nimensä mukaan lupaa, jonka nimi käännettynä tarkoittaa ”Herra pelastaa.” Luottaa, ettemme ole yksin.