Selviytymistarina

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      - Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
      ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

Matt. 1:18-24


---

Pulassa!
Oletko joskus lukenut jonkin selviytymistarinan? Tai katsonut leffan, joka on selviytymistarina? Tarina, jossa ollaan syystä tai toisesta pahassa pulassa, mutta siitä on erilaisten vaiheiden – yleensä vaikeuksien kautta – selvitty. Päivän evankeliumi on tällainen selviytymistarina. Se on kertomus pulassa olevasta nuoresta parista, joka joutuu kohtaamaan oman yhteisönsä piirissä häpeällisen tilanteen. Evankeliumi on kertomus suuresta uskosta, jota Joosef ja Maria osoittivat ahdinkonsa keskellä. Ja ennen kaikkea evankeliumi on kertomus Jeesuksesta. Kertomus siitä miten kaikki tapahtumat lähtivät liikkeelle ja mitä Jeesus merkitsee meille kristityille. Tänään kurkistetaan tähän selviytymistarinaan.


Ensimmäiseksi on todettava, että Joosef ja Maria olivat todella pulassa. Maria oli raskaana, eikä lapsen isä ollut Joosef. Kiusallinen tilanne. Joosef kuitenkin välitti suuresti kihlatustaan Mariasta, eikä halunnut tälle pahaa. Siksi hän ei seurannut yhteisönsä lakia ja vaatinut Mariaa tuomittavaksi, vaan aikoi purkaa kihlauksen salassa. Jumalan tahto oli kuitenkin toinen. Jumala tahtoi, että Marialla olisi mies, joka silloisen kulttuurin mukaisesti pitäisi huolta hänestä ja pitäisi huolta Jeesuksesta. Jumalan tahto oli, että Jeesuksella olisi turvallinen maanpäällinen koti. Siksi Jumala lähetti enkelin puhumaan Joosefille unessa. 


Maria ja Joosef uskoivat molemmat Jumalaan. Heidän uskonsa näkyi kuitenkin eri tavalla. Tänään evankeliumin polttopisteessä on Joosef. Tämä onkin erityisesti meille miehet. Mitä Joosef teki, kun enkeli oli puhunut hänelle? Raamattu ei kerro, että hän olisi pohtinut, keskustellut, rukoillut, kiittänyt tai ylistänyt. Päivän evankeliumi sanoo, että hän otti Marian vaimokseen. Joosef toimi. Hänen uskonsa näkyi tekoina.


Ottamalla Marian vaimokseen Joosef antoi Jeesukselle suvun ja perheen. Joosefin kautta Jeesus sai turvatun kasvuympäristön. Joosefin kautta Jeesus sai juutalaisen uskonnollisen kasvatuksen ja ammatin. Joosefin teko on kuvattu Raamatussa koruttomasti yhdellä lauseella: Joosef otti Marian vaimokseen. Mutta lauseen sisältö Jeesukselle oli valtava. Ja ajattelen, että lauseen merkitys meille tulisi olla valtava.


Jumalan tahto on muuttumaton. Hän rakastaa lapsia ja toivoo heille kaikille turvallista kotia. Meille aikuisille kristityille Jumala on uskonut Joosefin ja Marian tehtävät. Meidän tulee toimia sen hyväksi, että lapsilla olisi turvallinen kasvuympäristö ja koti. Meidän tehtävämme on taata lapsille turvallinen joulu. Joskus se voi edellyttää myös meiltä Joosefin ja Marian tavoin itsensä likoon laittamista, helpoista ratkaisuista luopumista ja jopa yhteisön silmissä leimatuksi tulemista. Se on meidän tehtävä: Miettiä keitä ovat ne lapset, jotka tänä jouluna tarvitsevat meitä saadakseen turvallisen joulun? Taivaallinen isämme antakoon meille Joosefin ja Marian rohkeuden toimia turvallisten kotien hyväksi ja lasten parhaaksi.


Pulassa oleminen tuskin on meillekään vierasta. Ajoittain saatamme itse itsemme pulaan. Joskus päädymme pulaan Jumalan tahdosta, aivan kuten Joosef ja Maria. Kummassakin tilanteessa apu on tarjolla samalla tavoin: Seuraa Jumalan tahtoa, seuraa Jumalan ohjeita. Neuvojensa ja johdatuksensa kautta Jumala valmistaa meille avun. Olen melko vakuuttunut siitä, että te nuoret tulette elämässä kohtaamaan tilanteita, joissa Jumalan tahto ja ympäristön asettamat odotukset ovat ristiriidassa. Tulette löytämään itsenne hetkistä, joissa joudutte punnitsemaan näiden kahden välillä. Silloin älkää tyytykö porukan mukana menemiseen ja valtavirran paineeseen. Miettikää mikä on oikein ja elämälle hyväksi. Se saattaa tarkoittaa sitä, että näytätte hölmöiltä ja tunnette itsenne noloksi. Niin oli varmasti Joosefin ja Mariankin kohdalla. Silti he pitivät kiinni siitä, minkä tiesivät oikeaksi ja Jumalan antamaksi ohjeeksi. Vaikka teille ei nyt ilmestyisikään enkeliä unissa, niin rohkaisen teitä: eläkää Jumalan tahdon mukaan. Siinä piilee lopulta siunaus.


Odotuksen jakaminen
Toinen evankeliumitekstin näkökulma kertoo odotuksen jakamisesta. Luukkaan evankeliumi kertoo, että enkeli ilmoitti myös Marialle etukäteen tulevasta raskaudesta ja Jeesus-lapsesta. Enkeli oli ilmoittanut Marialle, että lasta, jota hän odotti, kutsuttaisiin Jumalan Pojaksi. Joosefille enkeli kertoi, että lapsi on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Tärkeää oli, että enkelin ilmoituksen ansiosta Maria ja Joosef molemmat tiesivät. He tiesivät, että se mitä oli tapahtumassa, oli Jumalan tahto. Raskautta ja tulevaa lasta ei tarvinnut hävetä. He saattoivat nyt iloita yhdessä ja jakaa lapsen odotuksen yhdessä.


Adventin aikana myös me kristityt saamme jakaa odotuksen. Emme odota yksin, vaan yhdessä. Odotuksen jakaminen valmistaa meitä tulevaan juhlaan. Emmekä me odota tuntematonta, vaan tuttua. Emme odota häpeillen mitään väärää, vaan iloisin mielin Jumalan lahjaa. Odotuksen ilo syntyy yhdessä. Kenen kanssa sinä jaat joulun odotuksen? Keitä voisit kutsua odottamaan kanssasi?


Tänään neljä adventtikynttilää muistuttaa meitä, että odotus päättyy pian. Kynttilät muistuttavat samalla odotuksen kohteesta – Jeesuksesta – hänestä, joka on maailman valo. Me tunnemme ja tiedämme odotuksemme kohteen. Jeesus on meille jo avattu joulun yllätyspaketti. Äkkinäisesti voisi ajatella, että onpa tylsä lahja, kun jo etukäteen tietää mitä sisältä paljastuu. Ehkä näin ei kuitenkaan ole. Vuoden vielä pimentyessä ja päivien lyhentyessä ennen joulua. Maailman ympärillämme muuttuessa harmaammaksi, taloudellisten huolten kasvaessa ja pahuuden viestien tavoittaessa meidät läheltä ja vielä lähempää. Arkisen elämän kaiken painolastin ollessa yllämme, tuntuukin hyvältä ja turvalliselta tietää millaisen lahjan joulu tarjoaa. Jeesus on anteeksiannon, rauhan ja toivon valon tuoja. Ei todellakaan haittaa, että tiedän, ketä odotan. Yllätystä parempaa on Jumalan lahjan turvallinen sisältö.

Kiireen ja huolien adventin aikana kasvaessa adventtikynttilöiden valo lisääntyy. Nyt palaa jo neljä kynttilää. Ne kertovat Jumalan ennalta kulkevasta armosta. Asioiden mutkistuessa ja elämän vaikeuksien kohdatessa, Jumala on jo tullut lähellemme. Vaikka emme sitä vielä huomaisikaan, niin hän on jo lähellä. Marian odotus kesti yhdeksän kuukautta. Niiden aikana Jeesusta ei vielä nähty. Enkelit ilmoittivat Jumalan pojan syntymän vasta jouluyönä paimenille. Silti koko odotuksen ajan Jumalan poika oli jo maailmassa. Sitä varmemmin se on totta tänään. Jeesus on luvannut olla kanssamme. Vaikka juuri nyt et häntä näkisi. Vaikka Jumalan läsnäoloa et tuntisi. Hän on luvannut ja pitää lupauksensa. Hän ei ole kaukaisuuksien Jumala, vaan Jumala meidän kanssamme. Adventtina odotamme sitä, mikä on jo totta. Siksi meillä ei ole mitään hätää. Turvamme on Jumalassa ja hän on meidän kanssamme.